OAKWUK FULAT LUN STATE KOSRAE

               ARTICLE I - Ku Safla
               ARTICLE II - Mutunfwael a Kais Sie Mwet
               ARTICLE III - Suwos lun Fot
               ARTICLE IV - Sroasr-Masap
               ARTICLE V - Usyan-Masap
               ARTICLE VI - Nununku
               ARTICLE VII - Itukla a Osrwosrla
               ARTICLE VIII - Municipal Government
               ARTICLE IX - Taxes a Kitakatelik lun Mani
               ARTICLE X - Finance
               ARTICLE XI - An a Ma Raunikutla Nukewa
               ARTICLE XII - Lutlut a Moul Wowo
               ARTICLE XIII - Kas
               ARTICLE XIV - Fulak nuke Kunokon
               ARTICLE XV - Naweyuk
               ARTICLE XVI - Ekla lun Akwuk

OAKWUK FULAT LUN STATE KOSRAE

Ikusyan Oakwuk-Fulat se inge

     Kut ma sefanna.  Ke kut mutunfwal se, ke kas lasr, ke ouiya matu lasr a ke onangasr a eneneyan tuka se inge, kut nukewa ma sefanna.

     Kut fwas.  Ke kasrpen an u a askulana lun tuka se sesr u, a inkof u, a oayapa sou lasr a mutangasr, kut arulana fwas.

     Kut yukin.  Ke ouiyan moul lasr su kut mutangla kain in lokoalok puspus sin kutena mutanfwal saya a ke mwe fosrnga lun pal u, a ke lemlem wowo sin mwet lasr oayapa ke fwas a kuiyan mwet fusr lasr u, kut yukin.

     Kut kulana.  Ke lulalfongi lasr ke kuiyan mutanfwal sesr u in useni a sulela oakwuk fwal a tulokin kapkapak lasr, a ke fwinsrak lasr nuke tulokinyan oakwuk sukosok lasr u, kut kulana.

     Kut sensekakin.  Ke sripen fosrnga la ouiya matu lasr, an sesr a meoa lasr, oayape ke moula lasr kewa a fwa sun srikasrak yok ke kut tukeni akwot in ekas moul a akwuk sasu lasr, kut sensekakin .

     Kut fwinsrak.  Ke lulalfongi lasr sin El su kol kut wo, a ke ouiya matu a oakwuk sasu su kut akwot nuka a ke kalem sesr la kut a oayapa mwet lasr somla mutangla keok a lafwekinla ke ma puspus in akoekutla nuke pal fwasru u, kut fwinsrak.

     Kut insaneang.  Ke lungse lasr kewa in akyokye kasrpen moul lasr, a oayapa in ekas a karingin ouiya matu wowo lasr, kut insaneang.

     In akkeyela ma sefanna inmasrlosr, in karunganang kasrpen moul a fwal sesr, in aksasuyela yukinya sesr, in sifwil ekasak ku lasr, in akola nuke mwe sensen lasr, in karingin moul in fwinsrak a akwot lasr, a akkeye insaneang lasr, KUT MWET KOSRAE, nukewa akkeyela a tulokunak Oakwuk-Fulat se inge.


ARTICLE I
Ku Safla

     Section 1.  Oakwuk-Fulat se inga pa masap se ma ku omeet fwin State se inge. Kutena pusren masap ku oakwuk lun government su tia fwasr fwal nuke Oakwuk-Fulat se inge tufwa tia akulenyuk.


ARTICLE II
Mutunfwael a Kais Sie Mwet

     Section 1.  Fwin oakwuki ke pusren masap mu fasin se ku ouiya matu se na a fwa tia akulenyuk ma takla ten inge:
 
     a.  Wangin masap a fwa kutong ku lusrong sukosok lun sie in akklalemye nunak la, in toeni ke misla, in orala kain in u, oayapa in orala kain in ngusr la.
     b.  Mutangan sie mwet ke moul, sukosok a ma lal a fwa tia fonmetiyuk ku lusrongyukla ke masap, oayapa karinginyuk suwos a fwal lun masap a fwa tia sru nu sel.
     c.  Karinginyan suwos a fwal lun masap a fwa tia sru ku lusrongyuk nu sin sie mwet ke sripen el mokul se ku mutan se, tunal, sou lal, an el tuku we me kas lal, ku kain in wal lal.
     d.  Suwos lun sie mwet nuke misla lal, ke loom sel, ke pepu oa ku soa lal, a oayapa ma lal kewa a fwa tia ana ilusyuk, ana itukla, ku oayapa suwos ke misla lun kais sie a fwa tia akkolukyeyuk.  Pepu in ilusyuk se sin Nununku me a fwa tia ana tou, fwin tia ke sripa kalem se, su enenu in oasr siepana pepu ma ipsrikiya akkalemyeyan an se ma a ilusyuk an, a mwet san ku ma se eneneyuk in sru an.
     e.  Oasr suwos lun sie mwet tukakyak ke kunaosla masap tu nununku nu sel an in orekla ke pal sa, in akkalemyeyuk nu sel sripa ma sang laenul an, in oasr sie mwet kasru lal, in ngetani a amai nu sin mwet loa laenul an, a in fosrngakun ma mwet loa lal an.
     f.  Sie mwet a fwa tia akkosyeyuk ku wakreyuk elan sruk kutena mwe akpaye su a tu sang laenul ke nunkeyan ma tukakyak mu el kunaosla masap ka, a oayapa el tia nununkeyuk pal luo ye tukak sefanna.
     g.  Tia enenu in yok molin ikakla lun sie mwet tukakyak, in tia yok fain orek, ku fulfulla in oasr kain akkos, ku luma sakuruk in orek.  Fwinte ke sripen oasr fosrnga lulap sikyak ke lokoalok ke meun, kapur lun sie mwet ke kalpous a fwa tia fwasr oana ma oakwuki ke masap.
     h.  Anwuki lun sie mwet ke sripen el kunaosla sie masap yok tia fulfulla.  
     i.  A fwa wangin akkos sayen mwet muta in kapur ke sripen el kunaosla masap.
     j.  Tia lela in orek masap ma a tu suwoswos in lain a kunaosla sie mwet, ku suwoswos in lain sie mwet ke ma el orala tari ke pal somla.
     k.  Citizen lun Federated States of Micronesia nukewa oasr ku la in forfor a mukuila liki sie an nuke sie lun State se inge.
     l.  A fwa tia lela in kapiri sie mwet ke sripen sowe moul.
 
     Section 2.  State Government enenu in karunganang ouiya matu lun an u fwal nuke lungse a fwinsrak lun mwet u.
 
     Section 3.  Kutena an sin sie Papa ku sie nina, ku kewana nu sin tulik se, ku in orekla fwal nuke ouiya ma Papa se ku nina se, liye mu fwal in orek, tusruk tu oiya inge enenu in simla ke ma simusla ke pal se ma kitakat se inge orekla a in oasr akilenya ke pepu in ku lun an.
(Section 3 itukyang ke 1995 Con. Con.)

     Section 4.  Ku a suwos in aluela sie marrut a fwa tia itukyang nu sin mwet ma sruok office lun Governor, Lieutenant Governor, Speaker, Vice Speaker, ku oana sie mwet Nununku lun State.
(Section 4 itukyang ke 1995 Con. Con.)


ARTICLE III
Suwos lun Fot

     Section 1.  Sie citizen lun Federated States of Micronesia su muta in State a year 18 matwel a simla inel ke pepu in fot lun State el ku in wi fot in lukma ke fot nukewa lun State Government, tusruktu enenu nuke lusen muta lun sie mwet fwin an sel an, ku ku tia ku in wi fot ke sripen maskin sifa ku wel, a ke sripen kapur a tufwa orekla masap lun State in karungin.


ARTICLE IV
Sroasr-Masap

     Section 1.  Ku lun oakwuk masap lun State oasr in poun Sroasr-Masap, a ku se inge kokola nuke ouiya nukewa nuke pusren masap su a fwa tia lain oakwuk lun Oakwuk-Fulat se inge.

     Section 2.  Sroasr-Masap a fwa oasr mwet singoul-akosr su wal kin Senators, a elos solla ke fot sin mwet fwal in fot ke an in fot Lelu, Malem, Tafunsak, a Utwe.

     Section 3.  Ne ka na oasr ayaol sasu se ke pusen mwet orekla, Senators inge elos solla ouinge:  Lelu sulela Senators limekosr; Malem sulela Senators tolu; Tafunsak sulela Senators akosr; a Utwe sulela Senators luo.
     Ayaol sasu ke pusen mwet ke Sroasr-Masap enenu in orekla wiwi pusen mwet ke year singoul nukewa.

     Section 4.  Senators inge suleyukla ke pal in sulosol-oakwuk.  Lusen kunokon lalos u oasr ke year akosr, mutaweak infulwenlen in Tuesday se akluo ke January tukin na suleyukla elos an a safla ke infulwen len in Tuesday akluo in January tukin sulosol-akwuk se toko an, tusruk Senator se a fwa tia ku in srouk ofus san pus liki pulan kunokon tolu takla a el a tia sifiwl srouk ofus san fwin soenna sun year akosr tukun len safla se ke kunokon safla se lal a.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)

     Section 5.  Oalalla ke Sroasr-Masap a tufwa akfwalyeyukla ke sulosol-elya se, fwin tu lusen pal lula an loes liki year se.  Fwin tu pal lula an fototo liki year se, Governor el a fwa srisrngiya mwet na paye in an san in sang akfwalyela pulan pal san.

     Section 6.  Wangin sie mwet a fwa ku in ekin Senator se el fwin tia citizen se lun Federated States of Micronesia tia pu liki year singoul ke pal se ma orek sulosol ku srisrsrisr san; el muta ke State tia pu liki year limekosr takla meet liki sulosol san; muta ke an in fot lal an tia pu liki year se meet liki na sulosol ku srisrsrisr san; ku in read a sim; a el tia fusr liki year longoul limekosr matwal ke len in sulosol san.  Sie mwet su putatyang nu in kapur ke kunaosla masap lulap a fwa tia ku in walkin Senator se el fwin tia eis nunak munas su folokunang suwos nukewa lal year limekosr yak meet liki sulosol ku srisrsrisr san.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)

     Section 7.  Tia lela sie Senator in sruok siepana kunokon ku orekma lun government, ku oayapa el tia ku in srisrngiyuki ku solla nuke sie orekma su oakwuki ku kilukinyukyak molo in we lal an ke pusren masap, neke na alukela year se tukun el tufoki liki kunokon lal.

     Section 8.  A fwa tia lela ku ku suwos lun kutena kol fulat in aksuwosye ku nununku sie Senator ke sripen mwe sramsram ku mukuikui el oru nuke sroasrian masap, a oayapa in pal u nukewa senator se oasr sukosok lal in tia sru sayan kunaosla masap lulap ku akkolukyela onangan misla, ke mutangan meeting lal ke Sroasr-Masap, ke mukuikui lun Committee wekunang som a folok nuke meeting lal.

     Section 9.  Molin Senators a fwa oakwuki ke pusren masap.  Wangin masap a fwa oakwuki in sang kilukunak molin Senators ingan nu selos sifwana.

     Section 10.  Sroasr-Masap a fwa akoela a akkeyela ku lun mwet ke Sroasr-Masap in oru kunokon se inge ke Monday se akluo in January tukun sulosol-oakwuk se sulelosla an, fwa meeting pal se omeet ke len toko an, a oayapa muta-oakwuk nukewa ke pulan year akosr an a fwa naweyukla.  Muta-akwuk se a fwa tia alukela calender days tolngoul, tia oekyuk Sundays, tusruktu pusren len ke muta-akwuk inge a ku in oakwuki ke pusren masap.  Muta-elya se ku in pang sel Governor ku sel Speaker ke pusren ngusr simla sin luo-tafu-tolu inmasrlon Senators an.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)

     Section 11.  Nununkeyan fwas ku sufwas lun kais sie Senator oasr in poun Sroasr-Masap mukefwanna, oayapa oasr ku a suwos in kai ke orekma tia wo, ku ouiya sufwal ku soaru ke ma kunan kais sie Senator, kalyeian ma inge nu sin Senator se tuku ke pusren kaiyuk ku ke sulala lun tolu-tafu-akosr sin Senators an in sikulilya ke pulan pal se ku sisullana liki kunokon lal.

     Section 12.  Sroasr-Masap a fwa sifwanna sulela mwet kol la, su a fwa oasr Speaker se, Vice-Speaker se, Floor Leader se, sifwanna oaki oakwuk in karingin mukuikui la, a karingin koanon orekma inge ke ma simla.  Oasr ku a suwos lun Sroasr-Masap ma kalem ke kain in mukuikui a sroasr inge wekunang sramteak a oru ilusyuk la, ku in suli ke ku mwet in akpaye a un mwet ma eneneyuk nuke sroasr lun masap a in sang fulak nu sin mwet akpaye.

     Section 13.  Tolu-tafu-akosr sin Senators pa orala pusa fal se nuke muta lalos an, inkan pusa fal sa ku in akkeyela a otela ke fot lalos nuke sroasr-masap se. Akwuki lun sie masap a oayapa pusren ngusr enenu in oasr luo-tafu-tolu sin Senators akkeyela ke pusren fot pang su ma enenu in itukyang nuke ma sumusla. Pusa sufwal se nuke muta u a fwa tia ku in orekma ke len san, a fwa sukokme Senators wangin an, a tufwa karingin soaru ingan ke akwuk lun Sroasr-Masap.

     Section 14.  Wangin sie masap a ku in akkeyeyukla el fwin tia fwasr ke inkanek lun lumeyan masap.  Kais sie lumeyan masap a fwa kawuk nuke sripa sefanna su a akkalemyeyuk ke sifa an.  Pusra se ma a sang nawu  ikusyan masap se a fwak ouinge "A fwa akkeyeyukla sin Sroasr-Masap lun State Kosrae."

     Section 15.  Wangin sie lumeyan masap a fwa akwuki mu masap se la neke na akkeyeyukla pal luo inmasrlon len luo ke mukuikui lun Sroasr-Masap.  Lemlem nukewa enenu in simla a kitakatelik nu sin Senators an ke lemlem na safla la an meet liki a tufwa aksafyeyuk akkeyeya an.  Pusren ngusr nukewa ku in akkeyeyukla ke pal sefanna ke orekma lun Sroasr-Masap.

     Section 16.  Speaker a mwet sim lun Sroasr-Masap enenu in fwiliya mutun paolos nuke lumeyan masap nukewa su akkeyeyukla tari sin Sroasr-Masap, na tufwa itukyang nu sel Governor.  Governor el fwin insese nuka, na el enenu elan filiya mutun paol nuka na lemlem sa orala masap se.  Akfwasr safla ke lumeyan masap se tia ku in orekla pu liki len tolngoul meet liki safla pulan-kunokon lun Sroasr-Masap san.
     Governor el ku in akkalemye tia akkeyela lal, ke el esla liki ku aksrikyela kais sie ipin lumeyan masap su sroasri kuteyan mani nuke kais sie enenu tusruktu ke kutena lemlem saya el ku in tia akkeyela ma na fon se.  Kutena lumeyan masap su Governor el tia akkeyela ku kais sie ipa an el a enenu in folokunla nu yurin Sroasr-Masap.
     Oasr len tolngoul lal Governor elan nunku lumeyan masap ma itukyan nu sel an, a lemlem ingan a masap la ke len ak tolngoul el fwin tia oakiya mutun paol ku folokunla ke ku meet liki len san.
     Pusren ngusr su ma suwoswos nu sel an enenu in topukyukla ke ma sumusla tia pat liki len tolngoul tukin sonol an.  Fwin pusren ngusr nu sel Governor an enanal elan orala ma se, topukyan ma san enenu in akkalemye la fwasriyan orekma sa oasr e oya ku sripa su panang fwalla an.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)

     Section 17.  Tukin som sun Sroasr-Masap akkalemyeyan tia akkeyala lal Governor ke lumeyan masap se ku ipin lumeyan masap se, elos a tufwa mukuikui a fot nuke lemlem se ma Governor el tia akkeyela.  Lumeyan masap sa, ku ipin masap sa a orala masap sela fwin akkeyeyukla ke akosr-tafu-limekosr sin Senators ke pal sefwanna.
     Fwin Sroasr-Masap eis pusren tia akkeyela lal Governor ke pal ma elos tia muta ku mongla Sroasr-Masap a fwa sifwil mukuikui ke lumlumeyan masap su tia akkeyukla kena muta-akwuk ku muta-elya se toko an, lumeyan masap tia akkeyeyukla se ku pa in naweyukla in fwal nuke elya lal Governor, a fwin naweyukla a akkeyeyukla ke pal sefanna a enenu in sifwil folokla nu sel Governor, na a fwa masap sela fwin el fuliya mutun paol ka inmasrlonlen singoul tokin sonol an.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)

     Section 18.  Governor el a fwa fosrngakin masap nukewa in simla ke kas Kosrae a kas English inmasrlon len onngoul tukin akkeyeyukla nuke masap. Pusren ngusr nukewa enenu in simla ke kas Kosrae a English tukin akkeyeyukla sin Sroasr-Masap.  Masap a pusren ngusr nukewa su simla ouinge enenu in kitakatelik nu sin mwet lun ofus a touyakpa in kukala nu sin mwet u ke na moul se ma simla ka a.  Fwin oasr tikulkul inmasrlon kas English a kas Kosrae in akuteya koanon sie masap, kas English pa a orekmakinyuk u.


ARTICLE V
Usyan-Masap

     Section 1.  Ku lun usyan masap lun State oasr sel Governor.

     Section 2.  Governor a Lieutenant Governor suleyukla sin mwet ma fwal in fot fwin State se inge ke pal in sulosol-akwuk.  Governor a Lieutenant Governor ku in solla ke ticket sefanna.  Mwet se ku mwet luo ma tukeni ke ticket se sruokya inkaiyen fot ma orekla an kutangla.  A fwin wangin mwet se ku mwet luo ma tukeni ke ticket se sruokya inkaiyen fot ma orekla, sulosol-elya se enenu in orekla inmasrlon mwet luo ku mwet luo ma tukeni ke ticket se ma pus omeet fot la ke sulosol-akwuk san.  Fwin mwet se mukena el sikyak liki mwet luo ma tukeni ke ticket se, a wangin mwet mukena se sruokya inkaiyan fot nuke office se ma tia nanala, sin mwet se mukena ke ticket se ma kutangla, na a tufwa oasr sulosol-elya se in koanela office se ma soenna nanala an.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)

     Section 3.  Pulan-kunokon lal Governor mataweak ke infulwenlen in Tuesday se akluo in January tukin na sulosol-akwuk san a safla ke infulwenlen in Tuesday se akluo in January year akosr toko.  Governor se el tia ku in sruok ofus san pus liki pulan kunokon luo takla a el ku in sruok ofus lun Governor tukin pulan-kunokon se masrloelik.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.  Lemlem se inge a mutaweak orekmakinyuk ke
pulan-kunokon lun Governor se omeet tukin akkeyeyukla lun lemlem se inge.  Pulan-kunokon lun Governor se ma oasr ke pal se akkeyeyukla lemlem se inge a fwa tutafla ke len se in fwal nuke ekla lun pulan kunokon se tokoyang an.)

     Section 4.  Wangin mwet a ku in ilyak nuke kunokon lun Governor fwinte matwal sun year tolngoul limekosr yak, el citizen se lun Federated States of Micronesia, el mwet Kosrae se, el muta ke State se inge tia pu liki year singoul meet liki el nuena pepu nuke kunokon san, el fwal in fot ke State se inge, el soenna kapuri ke el kunaosla masap lulap, sayen el fwin eis tari nunak munas su folokunang suwos lal, tia fototo liki year limekosr meet like pal in sulosol san.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)

     Section 5.  Governor el a tia ku in sruok sie na ofus saya ku orekma lun government ke pal el sruok ofus se inge.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)

     Section 6.  Enenu Lietuenant Governor elan fwas, a oasr pana ke ouiya nukewa su ma akwuki nu sin Governor se.  Lieutenant Governor el sulosolla ke pana pal a ke pulan kunokon.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)

     Section 7.  Molol Governor, a Lieutenant Governor ke kais sie year, a fwa oakwuki ke pusren masap.  A fwa tia lela in kilukinyukyak ku kilukinyuki ke pulan kunokon lalas, sayan fwin oasr masap oakwuki in ikul molin mwet orekma nukewa lun State Government.

     Section 8.  Ke pal ma ofus lal Governor oaloalla Lieutenant Governor pa a sroak Governor u.  Oasr ku a suwos lal Lieutenant Governor elan oru kunokon lal Governor ke pal ma Governor el wangin liki an u ku ke pal ma el tia ku in oru ma kunel an.  Fwin kewana ofus lun Governor a Lieutenant Governor aoloalla, masap pa a akkalemye ayaol lal Governor.
     Takinyan mwet nuke aolyal Lieutenant Governor enenu in akwuki ke masap.
     Ke lusen pal se ma kewana Governor, ku Lieutenant Governor elos wangin ku tia ku in oru kunokon lalos sie sin sifwa ke ofus lulap an pa a oru kunokon lun ofus lun Governor.

     Section 9.  Fosrngakinya a karunganang usyan masap u oasr inpaol Governor.

     Section 10.  Oasr ku lal Governor in kotala ku in aksrikyela ke lusen kapur ku talala kapur ke nunak munas nu sin sie mwet ma kunaosla masap, oana ke ma akwuki, sayan longyuk nuke mokleyan sie mwet kol liki wal lal.  Governor ku Lieutenant Governor mukena a fwa tia wi pulakin ke suwos lun kotala, aksrikyela ku tulala kapur ke nunak munas.

     Section 11.  Year nukewa Governor el enenu in akkalemye ke pusrel nu sin Sroasr-Masap ke ouiya, a koanon mukuikui nukewa lun State, a oayapa srukak lemlem lal in nawu kasrpen an u.

     Section 12.  Masap a fwa oaki kain in ofus nukewa, koanon ofus nukewa, oayapa kunokon a ku lun kais sie ofus su oan ye ip lun Usyan-Masap.
     Kais sie ofus lulap inge oan ye koakoa lal Governor tusruktu oasr kais sie sifa la.  Kais sie sifa inge a fwa srisrngiyuki sel Governor, a akkeyeyukla sin Sroasr-Masap in kulansupaal Governor ke pulan kunokon lal ne ke oasr aolyalos su akkeyeyukla.
     Fwinpa board se ku commission se, ku kutena oakwuk a tu sifwa ku kol, ofus lulap se ku kutena ofus saya ma kulansupu State Government ku mwet nukewa, mwet solla nuka an a fwa srisrngiyuki sel Governor a akkeyeyukla sin Sroasr-Masap.  Pulan pal in kunokon lalos oayapa ayaol lalos a oakwuki ke masap.

     Section 13.  A fwa oasr ku lal Governor in orala sie masap ke pal in ongaiya a in karingin a fosrngakin misla a moul lun mwet nukewa ke sripen lokoalok inmasrlon mwet u ku ongaiya lulap sikyak ku ke sensen ku srola lun meun nu fwin an u. Masap orekla in karingin ongaiya a fwa tia ku in lisrong ku lun nununku.  Masap san a ku in lisrongla suwos lun kais sie mwet fwin enenu na paye in sang kol misla a moul lun mwet.
     Ke inmasrlon len tolngoul tukin masap in karingin ongaiya sa orekla, Speaker ku Governor a pangon muta-elya se lun Sroasr-Masap in tu nunku la a tui, ku aolyukla ku kokola masap san.  Masap in karingin ongaiya u a nuna tuina tokin len tolngoul tusruktu ku pa in safla meet liki tulokinyuki ku kokola.


ARTICLE VI
Nununku

     Section 1. Ku lun nununku ke State oan in poun Nununku lun State, a oayapa nununku pusisal liki su a fwa oakwuki ke pusren masap.

     Section 2.  Nununku lun State a karunganang mukuikui nukewa lal in oakwuk ke ma simla a sru, oayapa el pa nununku fulat se omeet ke State.  A fwa oasr Chief Justice se a oayapa Associate Justice se ka.  Kutepana Associate Justice saya ma a touyak a fwa oakwuk ke pusren masap.  Kutepana mwet nununku su mongla tari, justice pro tempore akkeyeyukla ke pusren masap, a kutena mwet nununku su kasru ke an saya fwin an Federated States of Micronesia ku in orekmakinyuk ke pulan pal fototo se ke sripen ngusr lal Chief Justice.  Kais sie mwet nununku inge oasr kewana trial division a oayapa appellate division, sayan longyuk ke trial division a fwa karungunyuk sin mwet nununku se.  Wangin mwet nununku ku in muta ke appellate division ke case se su el oru longyuk ka ke ip lun trial division.  A fwa tia pu liki mwet nununku tolu long a wotela longyuk ke ma tou nu lung.  Ma wotla an a ukoe otela lun inkaiyan mwet nununku su karingin an.  Fwin a mu oasr oalalla se ke kunokon lal Chief Justice, ku el fwin mas, wanginla ku kofla oru orekma kunal, Associate Justice se ma pat omeet an a kuneyuk nuke wal se inge ke pulan pal se. Assosciate Justice se ma pat omeet an pa orekma ke lusen pal se ma loes omeet an.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)

     Section 3.  Governor el srisrngilyaChief Justice, a Associate Justice, a akkeyeyukla sin tolu-tafu-akosr inmasrlon Mwet Sroasr-Masap.  Ouiyan mwet nununku se fwin fwasr fwal a wo na pulan kunokon lal a oasr ke year onkosr.  Mwet nununku se el a fwa mongla liki kunokon lal u ke el sun year onngoul-limekosr.

     Section 4.  Mwet nununku ke Nununku lun State a fwa tia fusr liki year tolngoul-limekosr, yok etu lal ke mukuikui lun masap, el soenna kapuri ke sripen kunaosla masap lulap, oayapa kutena kain in enenu nuke suleyal a fwa oakwuki ke pusren masap.

     Section 5.  Molin mwet nununku ke Nununku Lun State a fwa oakwuki ke pusren masap.  Molin mwet nununku inge a fwa tia ana kilukinyukyak ku kilukinyuki ke pulan kunokon san, sayan masap se su a fwa mokleak molin mwet nukewa lun government ke State se inge.

     Section 6.  Ku a suwos nukewa oasr in poun Nununku lun State sayan kutena ku a suwos su a fwa oakwuki in tu oasr in poun nununku pusisal liki an.  Oasr ku ma oan yurlin Nunun lun State in akpayeye a sifwil oru longyuk nuke ma wotla sin Nununku pusisal liki an.  Wotla ke Trial Division lun Nununku lun State a fwa ku in kokola longyuk ka an nu sin appellate division ke State Court, su a tufwa akwuki ke masap.  Ma wotla ke ip se ma fulat omeet ke Nununku lun State ku in kokola longyuk ka an nu sin ip lun appellate division ke Nununku lun Supreme Court lun Federated States of Micronesia.  Nununku nukewa lun State se inge oakwuki in ma sefanna nuke karinginyen mukuikani, oayapa mani a sang us an.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)

     Section 7.  Nununku lun State a fwa nawela a oakiya inkanek in karunganang kunokon lun Nununku nukewa fwin an u.  Nununku lun State a fwa oayapa nawela a oakiya ouiya fwal su a sang karungin orekma ma a tafu mukuikui lun nununku nuke kunaosla lun misla ku nuke kunaosla lun masap ye koko lun nununku nukewa, su oakwuk inge kewa akilenyuk suwos a ku la oana ku lun masap se tukin ma inge tou sel Chief Justice, tusruktu` oakwuk inge ku pa in ikulyukla ku aolyukla ke pusren masap oakwuk sin Sroasr-Masap.

     Section 8.  Chief Justice pa kol mukuikui nukewa ke karunginyan enenu lun Nununku.  Karinginyan enenu nukewa ke Nununku lun State, wekunang ma nukewa lun Nununku, a eneneyan mani in sang us orekma an, ma inge nukewa el sifwana ke kol lal tia sripsrip nuke laa lun Sroasr-Masap ku laa lun Usyan-Masap ke State Government se inge.  Chief Justice el enenu in akola ngusr lal nuke karinginyan enenu nukewa a tafela ngusr san nu sin Governor ke kais sie year.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)

     Section 9.  Otela nukewa lun Nununku u a fwa enenu in fwasr fwal nuke koanon Oakwuk-Fulat se inge, luman ouiya matu a fasin lun an u, oayapa nuke luman oakwuk lun onangan an u.


ARTICLE VII
Itukla a Osrwosrla

     Section 1.  Governor, Lieutenant Governor, mwet nununku se ke Nununku lun State ku Senator se ke Sroasr-Masap a fwa ku in itukla wal lal an liki kunokon san. Itukla lun wal u a sramteyukyak ke ngusr simla se su a suwowosang in srisrngiya mwet kol san a wal lal an, akkalemye sripa yok ma a panang itukla wal san, a fwa oasr mutunpoun mwet fuli ka tia pu liki sie-tafu-akosr sin pusen mwet fwal in fot nuke kain in wal se lun mwet kol san, tusruktu nuke wal lun mwet nununku ke Nununku lun State a enenu pusa fwal se ke mutun poun mwet ma a tu ku in sang sulela wal nuke kunokon lun State nofon sie inge.  A fwa orek sulosol-elya nuke itukla lun wal san tia pat liki len onngoul tukin ngusr simla san tafeyukla in sun ofus a fwasr nu we an.  Mwet kol se itukla liki kunokon lal fwin tu fot sikyak ke sulosol san akkeyeyukla sin inkaiyan mwet an.  Ngusr simla in itukla wal lun sie mwet kol a fwa tia fulfulla in orek laenul nuke year se omeet ke pulan kunokon lal an.

     Section 2.  Governor, Lieutenant Governor ku mwet nununku se ke Nununku lun State a fwa oasrwosrla liki kunokon la tukin wotla ke longyuk in tukak kal ke sripa ku ke sripen wotla in kapuri lal ke kunaosla masap lulap.  Longyuk nuke sie mwet nununku ke Nununku lun State a sramteyukyak sel Governor ke ngusr simla se akkalemye ip srikiyen sripa kewa el sukok ka an.  Governor ku Lieutenant Governor a osrwosrla liki konokon laltal ke sie pepu in ngusr se Chief Justice lun Nununku lun State akkalemye sripa srisrik nukewa nuke osrwosrla san.  Tukin mutunpaol fuli tari nuke pepu in ngusr simla nuke longyuk in osrwosrla liki kunokon la, akkalemyeyen longyuk se nu  ke ma simla enenu in itukyang nu sel Speaker su a fwa pangon Sroasr-Masap in oru muta-elya la nuke longyuk se inge.  Enenu in oasr tolu-tafu-akosr yak inmasrlon mwet Sroasr-Masap in wi insese nuke wotla lun longyuk ke sripa su a osrakla sie mwet liki kunokon la.  Akwuk nuke longyuk in osrwosrla liki kunokon a fwa orekla ke pusren masap sin Sroasr-Masap.  Ma wotla ke longyuk nuke osrwosrla ke kunokon lun mwet se a fwa tia koakoala in yok liki esla lun sie liki kunokon weang sufwal lal in ilyak nuke wal fulat a kato, oa, ku kasrpen State, tusruktu ilusyuk, nununkeyuk, koneyukyak la ke kutepana ouiya lal ke kunaosla lun masap el srakna ku in putatyang nuka.  Tia lela mwet kol se in oru mukuikui ke kunokon lal tukin wotla ke longyuk kal a tari a oayapa akkalemyeyuk tari nu sel, ne kena oasr ma kalem tu nu longyuk laenul an tia wiyuk.


ARTICLE VIII
Municipal Government

     Section 1.  Government ma oasr in State se inge pa State a municipal.

     Section 2.  Municipal se ku in sroasri a akkeyela charter lun government lal sifwana in fwal nuke oakwuk lun masap.

     Section 3.  Oasr ku a kunokon lun municipal se in oaki oakwuk a mukuikui lal, kufwa a ma nukewa lal oayapa government lal su masap tia tulokin ku nununku.


ARTICLE IX
Taxes a Kitakatelik lun Mani

     Section 1.  Ku lun oakiya tax u ma lun State, tusruktu municipal se ku in sifwana oru oakwuk ke tax la fwin masap lela.  Taxes u a tufwa oakwuki ke luma se na ku ouiya sefanna.

     Section 2.  A tufwa tia sruk liki tafu (50%) ke mani ma kais sie municipal orani nu in tax lun State a folokyang nu sin municipal se fwal nuke ma orekeni we me an.

     Section 3.  Orekma ku mukuikui lun alu, orekma ku kasru wangin molo orek sin oana sie u ma orekma ku mukuikui la an tia ma in akkapyeak munin mani se, an in State se inge, a ma lun State ku municipal government a fwa tia taxiyuk.  Sroasr-Masap a fwa orala pusren masap in akkalemye luma ku oiya in sang akilen u pangpang non-profit organizations tia pat liki January 1, 1997.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)

     Section 4.  Mani nukewa lun an u ma State se inge eis u ku in kitakatelik nu inmasrlon municipalities inge ke pusren masap.  Sayan mani ma tuku nusin State wi sripa lun orekmakinye an, kitaktelik lun mani inmasrlon municipalities nuke ekasyen kasrpen an u in tufwa kitakat fal nuke enenu lun municipalities oana akwuki ke plan lun sie municipal government su State Government akkeyela.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)

     Section 5.  A tufwa tia srik liki percent singoul ke oana sie money utyak nu sin State su ma tiana kalem sripa la an sayen mani utyak ke akwuk lun Compact of Free Association, tu in fwa kitakatelik nu inmasrlon municipalities.
(Section 5 itukyang ke 1995 Con. Con.)


ARTICLE X
Finance

     Section 1.  Mani lun an u ma State Government orala ku eis saya u a fwa fuliyuki ke State Treasury.  Wangin mani a fwa itukla liki State Treasury sayan fwin wi ma kutkatelik ku sapkakinyuk ke pusren masap.

     Section 2.  Akkalemye ke mani lun an u su ma utyak, srisri la nuke kais sie mukuikui, ku sisila tari enenu in orekla sin State treasurer fwal nuke oakwuk ke pusren masap.

     Section 3.  Sroasr-Masap a tufwa tia sapkakin ku lela in orekmakinyuk lupan mani su ma a tu yok liki lupa ma motkeyuk mu a sru u ku utyak lun State Governemment.

     Section 4.  Wangin kutakatla ke mani lun an u, ku srakla lun kutena ma lun an u a orek fwin tia ma a orekmakinyuk nu sin mwet u.

     Section 5.  Governor el enenu elan srukak nu sin Sroasr-Masap budget lun kais sie year ke pal su akwuki ke masap, akkalemye ke akwuk nuke ma a sisila, sru u, ku kutena mani a utyak nu sin State Government ke year se toko an, wekunang kutepana elya ma Sroasr-Masap a enenu in kalem ka.  Akwuk se inge a fwa orekla ke ouiya su masap a oakiya.  Sroasr-Masap ku in aol budget se inge ke oana sie kain in luma ku ouiya.

     Section 6.  A fwa oasr ku lal Governor elan ngusrala mani saya ma a akfwalyeyuk ke sripen mwet u oana ke akwuki ke masap.

     Section 7.  A enenu in akwuki tu in oasr pal in ilusyan ku sukyen mani lun an u su orekmakinyuk sin State Government, a mukuikui se ingan a fwa sifwana leum fwal.

     Section 8.  Public Service System se a tufwa oakwuki ke masap ke pulan pal se tia pat liki yea sie tukin akkeyeyukla lun naweyuk se inge.
(Section 8 itukyang ke 1995 Con. Con.)

     Section 9.  Nofonna enenu nuke orekmakinya a kitakatla lun mani lun State Government a fwa orek sin State Treasury in fwal nuke masap ma oakiya oiya nuke karungunang mani in oana sie ke State nofon se imge a lun laa ke government nofon.
(Section 9 itukyang ke 1995 Con. Con.)


ARTICLE XI
An a Ma Raunikutla Nukewa

     Section 1.  Oasr suwos lun kais sie mwet nuke moul wowo, nasnas a okak nuke mutangal.  State Government enenu in karunganang in tia yok ma musalla ku kunanula nuke an u, inkof u, yen engyengu ku oayapa koano a moul lun ma inge nukewa ke sripen mukuikui in ekas a akwoye kasrpen an u.

     Section 2.  A tufwa tia tia lela nu in State se inge kufen me meun sensen, a pasin, ono pasin, eng pasin ku kutepana kufen me meun ma a uniya, akkolukye, ku kunaosla moul lun mwet u.  Kutena luen me sensen ku ma a sisila su a akkolukya ku pen san nu sin mwet tia lela in sisila fwin State se inge, sayan akwuki kalem la akkeyeyukla ke masap.

     Section 3.  Orekmakinyan an u a fwa akwuki in fwasr fwal nuke fwinsrak lun mwet u ke pusren masap, in ku in karungin moul wowo lun mwet, misla lun mutunfwal, mukuikui fwal in ekas wo orekmakinyan an u, fosrngakinya a karinginyan ouiya matu a askuiyen an u.

     Section 4.  Inkof u, an a kutu pa me kasrup nukewa ma oan in meoa lun State se inge ma lun mwet nukewa su State Government a tufwa oaki masap in karungin orekmakniya fwal nuke kena lun mwet u, tusruktu oasr suwos lun mwet se la ipin an se masrol ku lain inkof san in nakla a musai ku lela in musaiyuk, sayan fwin suwos san a tu tia lain kutu pa suwos ma akwuki ke koanon article se inge a kutena orekmakinyan kof, an a kutu pa me kasrup oan inkof ke municipality san sin State Government enenu in oasr lolngok orekla meet inmasrlon State Government a municipality se ma inkof ngan oasr we.  Akfwasryeyan lolngok se inge a tufwa akwuki ke pusren masap.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)

     Section 5.  Oasr ku lun State Government in eisla an lun mwet se ke sripen enenu lun an u fwinne mwet se el tia insese nuka.  Fwin pa orekmakinyuk ku se inge, moul fwal se enenu in orekla meet liki itukla, akkalemyeyuk la enenu ipin an san nuke sripa, sramsram na suwos a paye nu sin mwet la an san la elos insese in kitala, a oayapa srike ke kuiya in tia panang oasr kaola yok se ku kutena ouiya in akkao ma sikyak nu sin mwet ke sripa inge.  Ouiya nuke eisyen an lun mwet a akwuki ke pusren masap su a fwa oasr pa akkalemyeyan enenu nu sin State Government in pa moli molin ma mu oasr enenu nuke moulle a moul fwal nu sin mwet kasru ke masap ma kasru mwet ku u ma suk suwos la ke mukuikui in eisla an ma orek ke sripen enenu lun an u.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)

     Section 6.  Infal lulap a sungan infal lulap a srusrngiyuki ke masap mu ma lun mwet nukewa, su orekmakinya an State Government a tufwa oakiya ke pusren masap fwal nuke enenu lun mwet u.

     Section 7.  Mwet se na ma citizen lun Federated States of Micronesia, fako lun mwet Kosrae ke sraa, weang tulik nutla a mutangan akwuk ke State se inge ku business se ma kain in mwet ouinga nofon pa la u, ku in la an in State se inge. Eisyan an se ku suwos lun orekmakinyan an se a koano an a fwa karunginyak ku akwuki ke masap.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)

     Section 8.  Wangin pepu in ku ke an a tufwa itukyang nusin State Government ke an ke inkanek ku an sripsrip nuka sayan an ma ma lun State na paye.  Pepu in ku ke an itukyang tari nusin State a tufwa ku in forteyuki ke suk lun mwet ma la an san na paye, wikin mu insesela orekla meet sin State Government a mwet la an san etufwa oana nana oakwuki aetuila meet neke naweyukla tok.
(Section 8 itukyang ke 1995 Con. Con.)

     Section 9.  State Government in folokonang nusin mwet la na paye, tulik natulos ku aolyalos, an nukewa oan ke an lun public lung liki line Japanese a.  Oiyan folokonang se inge a tufwa oakwuki ke pusren masap.
(Section 9 itukyang ke 1995 Con. Con.)


ARTICLE XII
Lutlut a Moul Wowo

     Section 1.  State Government a enenu in akwoye a patok lutlut a moul wowo lun mwet u.


ARTICLE XIII
Kas

     Section 1.   Kas Kosrae u pa kas se ma orekmakinyuk ke State se inge.  Kas English ku pa in orekmakinyuk ke mukuikui nukewa lun government ke State se inge.

     Section 2.  Kalmen kas Kosrae a English ke koanon Akwuk-Fulat se inge ku a suwos sefanna.  Fwin elya ku fos sikyak ke kalmen koano an, kas Kosrae an pa a ukueyuk u.
(Naweyukla ke 1995 Con. Con.)


ARTICLE XIV
Fulak nuke Kunokon

     Section 1.  Kais sie ma sulosolla nuke kunokon lun an u, srusrngiyuki a akkeyeyukla sin Sroasr-Masap nuke kulansap lun State ku fosrngakin usyan masap lun State, meet liki oru orekma lun government enenu in eis fulak la in tulokin a karungin Akwuk-Fulat se inge a masap nukewa lun State.  Masap lun State enenu in kasru in oakiya a patok ip se inge.


ARTICLE XV
Naweyuk

     Section 1.  Kutena naweyuk nuke Akwuk-Fulat se inge ku in ngusreyuk in orekla sin kain in u se pana ma oakiya Akwuk-Fulat se inge, sin mwet u, ku sin Sroasr-Masap.
     Fwin oasr naweyuk se ngusreyuk sin mwet u, enenu in oasr sie-tafu-akosr ke mwet ma fwal in fot u in orala pepu se a fuliya mutun paolos ka.  
     Fwin oasr naweyuk se ngusreyuk sin Sroasr-Masap, enenu in oasr ngusr se akkeyeyukla sin tolu-tafu-akosr ke mwet Sroasr-Masap.

     Section 2.  Fwin naweyuk se ngusreyuk a akkeyeyukla ke inkaiyan fot nuka an, ku oayapa sin inkaiyan municipal an, na ngusr se inge a fwa orala sie ipin Akwuk-Fulat se inge.

     Section 3.  Tia pat liki year singoul nukewa, Sroasr-Masap a fwa srukak nu sin mwet u kisen siyuk se inge.  "Ya enenu in oasr tukeni se in nawu Akwuk-Fulat se inge?"  Fwin inkaiyan fot nuke kisen siyuk se inge insese nuka, mwet tukeni fulat san fwa solla tia pat liki sulosol-akewuk se toko an.

     Section 4.  Sroasr-Masap a enenu na in srukak mani in sang fosrngakin mukuikui ma akkalemyeyuk ke article se inge.


ARTICLE XVI
Ekla lun Akwuk

     Section 1.  Akwuk-Fulat se inge a mutaweak orekmakinyuk infulwenlen ke January 11, 1984.

     Section 2.  Mwet kol nukewa lun government su solla ye government se meeta a tafwela na kunokon lalos ke len se ma mutaweak orekmakinyuk Akwuk-Fulat se inge nekena ayaolla elos sin mwet kol solla ye Akwuk-Fulat  se inge, sayan fwin itukla kunokon lalos fwal nuke pusren Akwuk-Fulat se inge.

     Section 3.  In oana pusren Akwuk-Fulat se inge, sulosol-akwuk se omeet ye Akwuk-Fulat se inge a orek ke Tuesday se omeet tukun Monday se emeet ke November 1986.  Pulan pal in kunokon lun mwet kol ma solla ke sulosol-akwuk se inge a mutaweak infulwenlen in Monday se akluo ke January 1987.

     Section 4.  Masap nukewa ma orekmakinyuk ke State sun pal se ma mutaweak orekmakinyuk Akwuk-Fulat se inge a tutaflana, sayan fwin a tu tia fwasr fwal nuke Akwuk-Fulat se inge, ku fwin sifwil naweyukla, anwuki, ku sun pal in safla la sifwana.

     Section 5.  Municipal ma oasr tari ke len se ma mutaweak orekmakinyuk Akwuk-Fulat se inge a tafela orekma ku mukuikui la in fwasr oana pusren Akwuk-Fulat se inge.

     Section 6.  Sayan fwin tia akkalemyeyuk ke Akwuk-Fulat se inge, suwos, fwin ma la mukuikui nuke sukyan suwos, nu in nununku, welela, nununkeyan ma enenu in akfwalyeyuk, sap simla sin nununku, ouiyan mukuikui nuke sukyan suwos, nununkeyan sie mwet, ma wotla sin nununku, kaiyuk sin nununku, sap ku, sap lun mwet kol, suwos in lain, sripen mukuikui, nuke sukyen suwos, langoeyan mukuikui, akkalemyeyan suwos in lain, sripen mukuikui, nuke sukyen suwos, langoeyan mukuikui, akkalemyeyan suwos la, a sap kin enenu nukewa a tutufla na.

     Section 7.  Government sasu se ye Akwuk-Fulat se inge pa a tafela suwos nukewa su oan ye poun government se meet a, a fwa eis kunokon a akfwalyeyan mukuikui nukewa ma orekla sin government se meet a.

     Section 8.  Oakwuk-Fulat se inge tia fulela ku tulala Administering Authority, Trust Territory of the Pacific Islands, National Government lun Federated States of Micronesia, kutepana government ku mwet saya in tui tila akfalye kunokon ku karungunyuk lalos nu sin mwet u, ku State Government, ku oayapa municipal government ke State se inge.  Suwos, lungse lun mwet, a sripen mukuikui ke sukyen suwos an tia akkalemyeyuk mu fuliyukla ku taltalla srakna oasr sin mwet u, municipal government, a State Government.

     Section 9.  Mwet kol ku mwet orekma nukewa lun government se meet a a tafela na kunokon lalos ye Oakwuk-Fulat se inge, sayen fwin pusren masap fwak siena.

___________________________________________________


Akfasryeyukla ke First Constitutional Convention April 1st 1983.

Akkeyeyukla ke referendum ke October 15, 1983.

Mutawaak orekmakinyen Oakwuk-Fulat:  January 11, 1984.

Lemlem akfasryeyukla ke Second Constitutional Convention.

Lemlem akpayeyeyuk ke February 18, 1995.

Lemlem akkeyeyukla ke referendum ke 1995.